Suomen elintaso laskemassa merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana – onko mitään tehtävissä?

Pahoittelut mahdollisista kielivirheistä ja viestin pituudesta.

Keskustellessani tänään kollegoiden kanssa huomasin, että monet eivät olleet tietoisia näiden asioiden vakavuudesta, mikä sai minut kyseenalaistamaan omat oletukseni. Nostan tämän aiheen esille täällä keskustelua varten, ei kritiikkinä Suomea kohtaan vaan selkeyden vuoksi. Jos olet eri mieltä, pyydän perustelemaan vastauksesi. En ole syntyperäinen suomalainen, mutta olen asunut täällä suurimman osan elämästäni ja pidän Suomesta niin paljon, että ajatus muualla asumisesta on hyvin epämiellyttävä. Siitä huolimatta olen vakuuttunut, että elämänlaatu Suomessa tulee laskemaan merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Tässä perusteluni:

  1. Ikääntyvä väestö ja työvoimapula: Suomen väestön ikääntyminen tarkoittaa, että noin 600 000 ihmistä jää eläkkeelle seuraavan vuosikymmenen aikana (noin 60 000/vuosi), mikä aiheuttaa ennennäkemätöntä rasitusta eläkkeille ja terveydenhuollolle. Koska korvaavaa työvoimaa on liian vähän, huoltosuhde nousee merkittävästi, jolloin kutistuva veropohja joutuu tukemaan kasvavaa ikääntyneiden joukkoa. Japanin ja Etelä-Korean tiedot osoittavat, että väestön väheneminen on tuhoisaa, erityisesti maissa kuten Suomi, jolla ei ole Japanin viennin kaltaista vahvaa taloudellista puskuria.
  2. Korkeat energiakustannukset: Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin tai ydinenergiaan vaatii huomattavaa aikaa ja taloudellisia resursseja. Ennen kuin Suomi saavuttaa energiaomavaraisuuden, kotitalouksien menot jatkavat nousuaan kalliin tuontienergian vuoksi, mikä vaikuttaa suoraan käytettävissä oleviin tuloihin ja lisää inflaatiota.
  3. Terveydenhuollon ylikuormitus: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on jo kuormittunut, ja jonot ovat pitkiä ja resurssit rajallisia. Kun ikääntynyt väestö kasvaa, terveydenhuollon tarve lisääntyy ja verotulot vähenevät, mikä heikentää hoidon laatua ja saatavuutta. Jo nyt ihmiset ovat tyytymättömiä; eläkeläisten määrän kasvaessa tilanne pahenee entisestään.
  4. Vääjäämättömät leikkaukset sosiaalipalveluihin: Nykyisten sosiaalipalvelujen ylläpitäminen edellyttäisi merkittävää veronkorotusta, mikä on poliittisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Suomen keskimääräinen kotitalous kamppailee jo elinkustannusten kanssa, ja verojen nostaminen heikentäisi käytettävissä olevia tuloja entisestään. Kun verotulot pienenevät työvoiman kutistumisen vuoksi, sosiaalipalvelut joutuvat väistämättä leikkauksien kohteeksi.
  5. Heikko talouskasvu työvoimapulan ja innovaation puutteen vuoksi: Pienenevä työikäinen väestö ja osaamisvaje keskeisillä aloilla (terveydenhuolto, teknologia) hidastavat tuottavuutta ja talouskasvua, mikä edelleen alentaa elintasoa.
  6. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset: Kyse ei ole pelkästään ilmaston lämpenemisestä vaan myös sen arvaamattomuudesta. Maanviljelijät kärsivät ensimmäisinä, kun ilmastonmuutos pahenee ja kokonaiset sadot voivat epäonnistua. Tämän jälkeen tulevat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat infrastruktuurikustannukset.

-------------------------------

Mitä tulisi tehdä elintason heikkenemisen estämiseksi (mielestäni). Edit: En tarjoa näitä ratkaisuja siksi, että pitäisin niistä. Mielestäni nämä ovat niitä toimenpiteitä, jotka on pakko tehdä vallitsevan tilanteen vuoksi.

  1. Lisätä voimakkaasti osaajien maahanmuuttoa: Suomen on lisättävä merkittävästi maahanmuuttoa kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, insinööritieteissä ja teknologiassa. Ilman tätä työvoiman lisäystä hyvinvointivaltion ja työvoimatason ylläpitäminen on mahdotonta. Haaste: Julkinen vastustus maahanmuuttoa kohtaan sekä kielelliset ja kulttuuriset integraatiohaasteet. Nykyiset strategiat osaajien houkuttelemiseksi sekä vuosittain tänne muuttavien osaajien määrä huomioiden tilanne ei näytä hyvältä.
  2. Investoida voimakkaasti ydin- ja uusiutuvaan energiaan: Suomen on varmistettava luotettava ja edullinen energia vähentääkseen tuontiriippuvuutta. Ydinenergia on välttämätöntä yhdessä uusiutuvan energian lisäämisen kanssa, jotta energian hinta ja inflaatio saadaan vakaiksi. Haaste: Korkeat alkuinvestoinnit, joita Suomella ei ehkä ole, sekä pitkä rakentamisaika, erityisesti ydinenergian osalta.
  3. Verouudistukset: Siirretään verorasitusta kulutukseen ja luksustuotteisiin tuloveron sijasta. Tämä saattaisi houkutella osaajia ja lisätä työhalukkuutta. Tällä hetkellä ei ole juurikaan hyötyä tehdä enemmän kuin yhtä työtä, koska tuloverot nousevat merkittävästi. Kulutuksen ja luksustuotteiden verojen korottaminen olisi tarpeellista. Haaste: Verouudistus on herkkä aihe, etenkin kun luksustuotteiden ja kulutuksen verotusta lisätään. Epäilen, että mitään tulee tapahtumaan tähän suuntaan. Tuloverot luultavasti vain nousevat edelleen, mikä lievittää tilannetta hetkellisesti, mutta aiheuttaa pitkällä aikavälillä paljon enemmän haittaa.
  4. Koulutuksen suuntaaminen työmarkkinoiden tarpeisiin: Ohjataan koulutusrahoitus teknologiaan ja terveydenhuoltoon työvoiman tarpeen täyttämiseksi. Tällä hetkellä koulutuksen tuotokset ja työvoiman tarpeet eivät kohtaa. Haaste: Koulutusjärjestelmän uudistaminen on hidasta ja kohtaa usein julkista vastustusta. Ihmiset haluavat opiskella sitä, mikä heitä kiinnostaa, eivät sitä, mitä tarvitaan – mikä on ymmärrettävää.
  5. Hyvinvointipalvelujen uudelleensuuntaus välttämättömiin palveluihin: Hyvinvointijärjestelmän on keskityttävä keskeisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon ja työttömyystukeen, ja jo siinäkin resurssit ovat riittämättömät. On selvää, että Suomella ei ole riittäviä resursseja muuhun. Haaste: Ei-välttämättömien etujen leikkaaminen on epäsuosittua ja herättää vastustusta.
  6. Kannustettava kaupunkien asuntorakentamista alueilla, joissa työpaikat ja palvelut ovat keskittyneet: Suomi on harvaan asuttu maa. Vaikka itse pidän siitä, en koskaan haluaisi asua liian tiiviisti asutussa kaupungissa. Mutta rakennus- ja infrainsinöörinä tiedän tarkkaan infrastruktuurin, kuten teiden, siltojen, sähkön, veden sekä terveys- ja koulutuspalvelujen rakentamis- ja ylläpitokustannukset, ja kaiken muun, mitä kunnan toiminta vaatii. Mitä harvemmin asuttu kunta on, sitä vähemmän se on taloudellisesti kestävä, sillä infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannukset ovat per capita korkeammat. Yksinkertaisesti sanottuna asukkaiden tuottamat verot ja muut tulot eivät riitä ylläpitämään kyseisen kunnan infrastruktuuria, ja usein rahaa joudutaan siirtämään muualta. Ennen suomalaiset teollisuusyritykset tukivat paikkakuntia, joilla ne toimivat, mutta tämä ei enää päde useimpien harvaan asuttujen paikkakuntien kohdalla.
  7. Viimeinen kohta saa minut varmasti kohtaamaan kritiikkiä, joten sanon ensin, etten millään tavalla kannata tätä ajatusta. Mutta hallitus tulee jossain vaiheessa (ja todennäköisesti melko pian) ajamaan eläkeiän nostamista. On selvää, että tämä ei ole reilua. Mutta vaihtoehtoja ei ehkä ole, koska eläkkeelle siirtyvien tilalle ei ole riittävästi työvoimaa, mikä johtaa riittämättömiin verotuloihin.

----------------------

Jos olet lukenut näin pitkälle, kiitos. Toivon todella, että olen väärässä, mutta uskon, että elämänlaadun säilyttämiseksi tarvittavat muutokset eivät yksinkertaisesti tule tapahtumaan. Näen hyvin vaikeaksi kuvitella skenaarion, jossa tilanne taianomaisesti paranisi. Kutsun nyt teitä todistamaan minut vääräksi, jotta voin nukkua levollisemmin.